2006 Raportti Odensesta

12.10.2006 - Tanskan ja Saksan Kulttuuriretki 2006 - Osa1 EFB-Odense

Jälleen oli taas aika matkustaa seuraamaan ei niin hyvä tasoista jääkiekkoa, mutta tunnelmaltaan monin kerroin parempia otteluita. Tämänkertainen kohde oli Esbjerg, josta myös viime syksynä Lahdessa vierailleet Tanskalaiset ystävämme ovat kotoisin. Noin Lahden kokoisessa kaupungissa pelaa Tanskan pääsarjaa EFB- niminen seura ja pelinämme oli EFB vastaan Odense Bulldogs.

Ottelussa

Esbjergissä peli alkoi klo 20 perjantai-iltana ja sitä ennen vierailimme, niin ystäviemme luona kuin kannattajien aloittelupaikassa, jossa meitä pyydettiin mm. esittämään omia laulujamme näin näytteeksi. Hallille päräytimme taksilla, eli tuttavallisemmin kumijalalla. Hallissa vaikutti olevan kotoisa tunnelma ja mieleen tuli sellainen vanhan ajan divarihallivaikutelma, mutta meininki hallissa oli kuin eri planeetalta. Pelin aikana katsomossa sai tuttuun Keski-Eurooppalaiseen tyyliin juoda virvokkeita, joka tuntuikin meistä pelkästään mukavalta. Tosin muutama  olutsade tuli maalien jälkeen kevyenä sateena ilmasta. Pelin alussa saimme heti käteemme ”sisäsoihdut” , jotka poltettiinkin ottelun alkumetreillä. Tämä oli jo niin vapauttava kokemus suomalaiseen kulttuuriin nähden, että oli mukava lähteä laulamaan ja kannustamaan kotijoukkuetta. Tosin sisäsoihtuja poltettiin kyllä vielä pitkin ottelua mm. maalien jälkeen.

Päätykatsomo laulaa

Katsomopaikkamme sijaitsivat hallin päädyssä olevassa seisomakatsomossa, jossa ylhäällä yksi rumpali takoi tahtia ja kansa tiesi milloin mitäkin lähdettiin laulamaan. Rumpalilla oli ainakin osan aikaa apuna ison ”basarin” paukuttaja, mutta pääasiassa mentiin yhdellä rummulla, jota tämä kyseinen kaveri takoikin kiitettävällä temmolla. Valehtelematta kolme erää mentiin todellakin laulaen ja hyppien! Muutamat hiljaisemmat hetket ajoittuivat yleensä erien alkuun, tai vastustajan iskiessä maalin. Katsomossa ei ollut paljon kannustusrekvisiittaa muutamia isoja lippuja ja banderollia lukunottamatta. Kaksvartiset oli jätetty pois ainakin tästä pelistä, josko niitä paljon edes yleensä käytettiin? Tunne oli vain niin uskomattoman hieno kun koko katsomo lauloi ja hyppi. Erilaisia lauluja ja huutoja ei välttämättä ollut valtavan paljon,mutta jatkuva tunnelman ylläpitäminen oli mitä parhainta. Rumpu antoi myöskin kivasti rytmiä ja ei peittänyt alleen kannustusta, vaan päinvastoin innosti kansaa lisää.

Toki tässäkin hallissa sivustojen istumakatsomoissa oli rauhallisempaa ja vieraskannattajilla oli hallussaan lisäksi sektori hallin toisesta päädystä. Vieraskannattajille ja joukkueelle oli lisäksi suunnattu omat pilkkahuutonsa. Mieleen itse ottelusta jäi varsinkin ne hetket jolloin kotijoukkue iski muutaman maalin peräkkäin lyhyessä ajassa, ja toki Hermanni Vidmanin tekemä hieno maali. Pelin loputtua vierasjoukkueen pelaajat Kimmo Vesan johdolla kiittivät omia kannattajiaan palaamalla jäälle. Kotijoukkueen kiitokset kannattajille tappiopelin jälkeen olivat taas vaisummat. Yleisesti ottaen tunnelmaa paikan päällä on vaikea pukea sanoiksi, vaan se on asia joka on itse koettava!  

Pukuhuoneessa

Pelin jälkeen meille oli sovittu tapaaminen EFB:n suomalaispelaajien Kimmo Hapon, Matias Metsärannan, Hermanni Vidmanin(1 maali pelissä) ja Sami Karjalaisen kanssa. Joukkueen huoltaja tuli viittoilemaan meidät pukukoppiin juteltuamme ensin ulkona olleen Kimmo Hapon kanssa. Pukukopissa pelaajat olivat hieman ihmeissään kun paikalle hyökkää kahden pelicanspaitaisen lahtelaisen ja yhden tanskalaisen ryhmä. Tässä vaiheessa osa pelaajista vasta riisui varusteitaan, kun taas joku ajoi kuntopyörää ja siinä sivussa me lahtelaiset juttelimme suomalaispelaajien kanssa. Oli ainakin ainutlaatuinen kokemus ja hauska sellainen.

Kiitos Esbjerg!

Koko ottelu oli menestys kotijoukkueen niukasta tappiosta huolimatta. Kiitos elämyksestä Esbjerg supporters ja koko EFB:n joukkue! Erikoisena huomiona mainittakoon vielä pelin jälkeen hallin ulkona pienissä ryhmissä parveilleet Esbjergin futisjoukkueen ns. "huligaanit". Heidän tarkoitusperänsä jäivät meille kyllä lopulta hieman hämärän peittoon. Ilta jatkui tämän jälkeen tietenkin perinteisten jäkipelien parissa…


Kuvia reissusta löytyy valokuvat osiosta ja jutun kuvineen saa tulevaisuudessa myös arkistosta word-tiedostona. Jatkoa matkakeromukseen Saksan pelin osalta seuraa myöhemmin..


Terveisin
Mara ja Juunas